Sydänkäpynen ja sydämentykytykset

Perjantai 16.7.2010 - Ammi

Aivan kuten uumoilinkin taipparin perusteella, Marxilla on ehkä vähän liiankin kova into noutaa noita lintuja. Tänään olimme Leenan ja Heinin kanssa treenaamassa lammen rantaa ympäröivällä suolla (kova helle ja upottava alusta on muuten kova sana kunnon kohotuksessa... sekä koiralle että ohjaajalle).

Linnut aseteltiin hakualuleelle siten, että noin 50 metrin päässä oli variksia, siitä hiukan kauempana fasaaneja ja sitten kauimpana lammen rannalla (noin 170 metrin päässä) lokkeja ja sinisorsa (Marx treenasi ALO-luokkaan ja Noita AVO-luokkaan).

Ensin Marx nouti yhden variksen. Heti perään Noita nouti sinisorsan ja Noidan irtaantumista katsellessa Marx taisi oivaltaa hakualueen suuruuden. Se nimittäin nouti sitten seuraavaksi Noidalle tarkoitetun kauimmaisen loikin ja heti perään toiseksi kauimmaisen lokin. Matkalla se ohitti fasaanin tarttumatta siihen, joten kun Noita nouti seuraavaksi fasaanin, tein pienen noutoharjoituksen sillä Marxille (jotta tuokin lintu tulisi tutuksi).

No, Noita nouti sitten myös uudelleen paikoilleen asetetut lokit ja loput varikset, mutta edelleenkin yksi fasaani oli noutamatta. Päätin koittaa noutoa Marxilla (olihan se juuri tutustunut fasaaniin). Menin hieman lähemmäksi fasaania ja lähetin hakemaan... ja Marxihan haki (mutta ei fasaania). Sinne painui hippulat vinkuen harvalleen kasvavan heinikon sekaan eikä koiraa kuulunut, ei näkynyt (huudoista ja pillityksestä huolimatta).

Minähän säikähdin ihan tosissani, kun aikaa kului, eikä koiraa näkynyt ja ryntäilin pitkin suota ja lähipusikkoja huudellen Marxia (ja pillillä viheltäen), mutta ei näkynyt. Kävi jo mielessä vaikka mitä (vieressä kulki mm. vilkkaasti liikennöity moottoritie ja suolampeenkin voi hukkua jne...), kunnes kuulin Heinin ja Leenan huutelevan minua. Marx oli palannut takaisin lähtöpisteeseensä ilmeisesti todettuuaan, ettei lammen rannalta enää todellakaan löytynyt lisää ihania lokkeja. PIENTÄ hallintaongelmaa...